Verbin ”tuntea” taivutus
tuntea
- Passiivin preesens
- tunnetaan
- Passiivin imperfekti
- tunnettiin
- VA-partisiippi
- tunteva
- NUT-partisiippi
- tuntenut
- TAVA-partisiippi
- tunnettava
- TTU-partisiippi
- tunnettu
Indikatiivi
Preesens
| minä | tunnen |
| sinä | tunnet |
| hän | tuntee |
| me | tunnemme |
| te | tunnette |
| he | tuntevat |
Imperfekti
| minä | tunsin |
| sinä | tunsit |
| hän | tunsi |
| me | tunsimme |
| te | tunsitte |
| he | tunsivat |
Perfekti
| minä | olen tuntenut |
| sinä | olet tuntenut |
| hän | on tuntenut |
| me | olemme tunteneet |
| te | olette tunteneet |
| he | ovat tunteneet |
Pluskvamperfekti
| minä | olin tuntenut |
| sinä | olit tuntenut |
| hän | oli tuntenut |
| me | olimme tunteneet |
| te | olitte tunteneet |
| he | olivat tunteneet |
Konditionaali
Preesens
| minä | tuntisin |
| sinä | tuntisit |
| hän | tuntisi |
| me | tuntisimme |
| te | tuntisitte |
| he | tuntisivat |
Potentiaali
Preesens
| minä | tuntenen |
| sinä | tuntenet |
| hän | tuntenee |
| me | tuntenemme |
| te | tuntenette |
| he | tuntenevat |
Imperatiivi
Preesens
| (sinä) | tunne |
| (hän) | tuntekoon |
| (me) | tuntekaamme |
| (te) | tuntekaa |
| (he) | tuntekoot |